Egyptologia Suomessa

Opetus ja opiskelu

Egyptologian tuntiopetus aloitettiin vuonna 1968 Helsingin yliopistossa. Pääaineena egyptologiaa tarjottiin vuosina 1990-2017, mutta oppiaineen sisäänotto jäädytettiin vuonna 2014. Egyptologian oppiaine on ilmoitettu lakkaavaksi 31.7.2023. Syksystä 2018 lähtien egyptologiaa voi kuitenkin opiskella osana Kulttuurien tutkimuksen kandiohjelman (opintosuunta: Afrikan ja Lähi-idän tutkimus) sekä Alue- ja kulttuurintutkimuksen maisteriohjelman opetusta.

Suomessa ei ole egyptologian virkoja, joten Helsingin yliopiston opetus toteutetaan kokonaisuudessaan tuntiopettajien voimin. Helsingin yliopistossa järjestettävien egyptologian kurssien lukumäärä on ollut vähäistä, minkä vuoksi opiskelijoilta on vaadittu runsaasti omatoimisuutta. Vuoden 2017 tutkintouudistuksen jälkeen toivomme voivamme taata egyptologian opiskelijoille laadukasta opetusta. Egyptologian opetusta ei ole tarjolla Suomen muissa yliopistoissa. Yksittäisiä egyptologian kursseja on järjestetty myös Åbo Akademissa, Helsingin seudun kesäyliopistossa sekä eri kansalaisopistoissa.

Egyptologian keulahahmo ja vakiinnuttaja maassamme oli suomalainen Upsalan yliopiston egyptologian professori Rostislav Holthoer (1937-1997). Professorin virkansa ohella Holthoer vastasi egyptologian opetuksesta Helsingin yliopiston egyptologian dosenttina äkilliseen kuolemaansa asti. Hänen jälkeensä egyptologian vastuuopettajana toimi egyptologian dosentti Jaana Toivari-Viitala (1964-2017). Tällä hetkellä egyptologian vastuuhenkilönä yliopistolla toimii assyriologian dosentti Saana Svärd yhdessä egyptologi, FT Patricia Bergin kanssa.

Ankh

Kenttätyö ja esinekokoelmat

Elokuusta 2008 alkaen Jaana Toivari-Viitala johti Helsingin yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia nimeltä Ihminen ja ympäristö. Monitieteellinen tutkimus ihmisen toiminnasta, asumusten muodoista, sosiaalisesta ja rituaalisesta tilasta Egyptissä 1550-1069 eKr., erityisenä tarkastelun kohteena Länsi-Theban Station de Repos -alue. Projektiin kuuluu arkeologinen dokumentointiprojekti Työmiesmajat Theban vuoristossa.

Suomalaiset tutkijat ovat sekä olleet osallisina yhteispohjoismaisessa Nubian retkikunnassa että suorittaneet kenttätutkimusta Egyptissä oman Nubian retkikuntansa puitteissa vuosina 1961-1966. Yhteispohjoismaisen Nubian retkikunnan tutkimustulokset julkaistiin Upsalassa vuosina 1970-1991. Professori Rostislav Holthoerin keramiikkaa koskeva väitöskirjatutkimus New Kingdom Pharaonic Sites: The Pottery. The Scandinavian Joint Expedition to Sudanese Nubia. Publications Vol. 5:1, 1977 muodostaa osan kyseistä julkaisusarjaa. Suomalaisen Nubian retkikunnan kaivausraportti julkaistiin vuorostaan vuonna 1998 Suomen Muinaismuistoyhdistyksen julkaisusarjassa  (G. Donner, The Finnish Nubia Expedition to Sudanese Nubia 1964-1965. The Excavation reports. Vols. 1-2). Rostislav Holthoerin vuonna 1978 johtaman Deir Abu Hennis -retkikunnan tutkimustulokset julkaistaan lähitulevaisuudessa Helsingin, Leidenin ja Brysselin yliopistojen välisenä yhteistyönä.

Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluu Nubian retkikunnan yhteydessä Suomelle lahjoitettuja esineitä, yksittäisiä muita egyptologisia muinaismuistoja ja muinaismuistojen kipsijäljennöksiä. Esineet eivät ole yleisön nähtävillä tällä hetkellä.

Suomen Egyptologisen Seuran vuonna 1974 tekemän kartoituksen mukaan suomalaisissa yksityiskokoelmissa on myös huomattava määrä egyptiläisiä esineitä. Seura jatkaa Suomessa olevien egyptiläisesineiden kartoitusta edelleen.