Opetus ja opiskelu
Egyptologian tuntiopetus aloitettiin vuonna 1968 Helsingin yliopistossa. Pääaineena egyptologiaa tarjottiin vuosina 1990-2017, mutta oppiaineen sisäänotto jäädytettiin vuonna 2014. Egyptologian oppiaine on ilmoitettu lakkaavaksi 31.7.2023. Syksystä 2018 lähtien egyptologiaa on kuitenkin voinut opiskella osana Kulttuurien tutkimuksen kandiohjelman (opintosuunta: Afrikan ja Lähi-idän tutkimus) sekä Alue- ja kulttuurintutkimuksen maisteriohjelman opetusta.
Suomessa ei ole egyptologian professuuria, joten Helsingin yliopiston opetus toteutetaan kokonaisuudessaan tuntiopettajien voimin. Helsingin yliopistossa järjestettävien egyptologian kurssien lukumäärä on ollut vähäistä, minkä vuoksi opiskelijoilta on vaadittu runsaasti omatoimisuutta. Vuoden 2017 tutkintouudistuksen jälkeen tarkoitus on yhä taata egyptologian opiskelijoille laadukasta opetusta. Egyptologian opetusta ei ole tarjolla Suomen muissa yliopistoissa. Yksittäisiä egyptologian kursseja on järjestetty myös Åbo Akademissa, Helsingin seudun kesäyliopistossa sekä eri kansalaisopistoissa.
Egyptologian alullepanija ja vakiinnuttaja maassamme oli suomalainen Upsalan yliopiston egyptologian professori Rostislav Holthoer (1937-1997). Professorin virkansa ohella Holthoer vastasi egyptologian opetuksesta Helsingin yliopiston egyptologian dosenttina kuolemaansa asti. Hänen jälkeensä egyptologian vastuuopettajana toimi egyptologian dosentti Jaana Toivari-Viitala (1964-2017). Tällä hetkellä egyptologian vastuuhenkilönä Helsingin yliopistossa toimii Lähi-idän tutkimuksen apulaisprofessori, assyriologian dosentti Saana Svärd yhdessä egyptologi, FT Patricia Bergin kanssa. Molemmat ovat myös Suomen Egyptologisen Seuran hallituksen jäseniä.
Elokuusta 2020 alkaen Helsingin yliopistossa voi opiskella päätoimisesti (tai osana muuta tutkintoa) muinaisen Lähi-idän tutkimusta. Muinaisen Lähi-idän tutkimus tutkii muinaisen Lähi-idän historiaa, kieliä ja kulttuureja (noin 3000 eaa. – 100 jaa.) Helsingin yliopisto on Suomen ainoa korkeakoulu, jossa voi opiskella muinaisen Lähi-idän kieliä ja kulttuureja. Opinnot sijoittuvat humanistisen tiedekunnan kielten kandi- ja maisteriohjelmiin. Opintosuunta kouluttaa erikoistuneita asiantuntijoita, jotka osaavat analysoida ja tulkita alkukielillä kirjoitettuja lähteitä, esimerkiksi mesopotamialaisella nuolenpääkirjoituksella kirjoitettuja akkadin- ja sumerinkielisiä tekstejä. Muinaisen Lähi-idän opinnot koostuvatkin sekä kieli-, kulttuuri- että menetelmäopinnoista. Akkadin ja sumerin lisäksi muinaisen Lähi-idän tutkimuksen opinnoissa voi opiskella myös muita muinaisen Lähi-idän kieliä, kuten esimerkiksi muinaista egyptiä (kuten hieroglyfitekstejä), arameaa, hepreaa, ugaritia, syyriaa, koptia, tai heettiä. Kieliopintojen lisäksi joka lukukaudella on tarjolla muinaisen Lähi-idän historiaan ja kulttuureihin liittyviä kursseja, mahdollisuuksien mukaan myös egyptologian alalta.
Muinaisen Lähi-idän tutkimuksesta ja opinnoista Helsingin yliopistossa antaa lisätietoa Muinaisen Lähi-idän imperiumit -huippuyksikön johtaja, apulaisprofessori Saana Svärd: saana.svard (at) helsinki.fi.
Kenttätyö ja esinekokoelmat
Vuosina 2008–2013 egyptologian dosentti Jaana Toivari-Viitala (1964–2017) johti Helsingin yliopistossa Suomen Akatemian rahoittamaa tutkimusprojektia nimeltä Ihminen ja ympäristö. Monitieteellinen tutkimus ihmisen toiminnasta, asumusten muodoista, sosiaalisesta ja rituaalisesta tilasta Egyptissä 1550-1069 eKr., erityisenä tarkastelun kohteena Länsi-Theban Station de Repos -alue. Projektiin kuuluu arkeologinen dokumentointiprojekti Työmiesmajat Theban vuoristossa.
Suomalaiset tutkijat ovat olleet sekä osallisina yhteispohjoismaisessa Nubian retkikunnassa että suorittaneet kenttätutkimusta Egyptissä oman Nubian retkikuntansa puitteissa vuosina 1961-1966. Yhteispohjoismaisen Nubian retkikunnan tutkimustulokset julkaistiin Upsalassa vuosina 1970-1991. Professori Rostislav Holthoerin keramiikkaa koskeva väitöskirjatutkimus New Kingdom Pharaonic Sites: The Pottery. The Scandinavian Joint Expedition to Sudanese Nubia. Publications Vol. 5:1, 1977 muodostaa osan kyseistä julkaisusarjaa. Suomalaisen Nubian retkikunnan kaivausraportti julkaistiin vuorostaan vuonna 1998 Suomen Muinaismuistoyhdistyksen julkaisusarjassa (G. Donner, The Finnish Nubia Expedition to Sudanese Nubia 1964-1965. The Excavation reports. Vols. 1-2). Rostislav Holthoerin vuonna 1978 johtaman Deir Abu Hennis -retkikunnan tutkimustuloksia on julkaistu Helsingin, Leidenin ja Brysselin yliopistojen välisenä yhteistyönä, ks. Deir Abu Hennis -projekti (Helsingin yliopisto 2003-2016).
Suomen kansallismuseon kokoelmiin kuuluu Nubian retkikunnan yhteydessä Suomelle lahjoitettuja esineitä, yksittäisiä muita egyptologisia muinaismuistoja ja muinaismuistojen kipsijäljennöksiä. Esineet eivät ole yleisön nähtävillä tällä hetkellä.
Suomen Egyptologisen Seuran vuonna 1974 tekemän kartoituksen mukaan suomalaisissa yksityiskokoelmissa on myös huomattava määrä egyptiläisiä esineitä. Seura jatkaa Suomessa olevien egyptiläisesineiden kartoitusta edelleen.